Pohdintoja ruoasta ja kropasta

 Ajattelin vielä laittaa tämmöisenkin pohdinnan tänne. Eli ruoka. Laaja käsite, mutta pakko supistaa vaan pienempään.

Eli asiasta on olemassa tieteellistä evidenssiä. Ruokaa on tutkittu ja niin edelleen, sen vaikutuksista elimistöön ja terveyteen. Siitä on monenlaista tietoa olemassa. Ja olen siitä myös itsekin lukenut ja silti lähtenyt dieeteille, jotka ovat terveydelle kyseenalaisia. 

Olen ketoillut 2 vuotta ja sen jälkeen epäketoillut ja lopulta hiilarihimojeni kanssa päätynyt alkupisteeseen korkeine verenpaineineni, painoineni ja nivelvaivoineni. Olen kaikenlaisia kuureja käynyt läpi, välillä onnistunut ja välillä en. Kesällä 2021 Metflex suisti minut sitten lopulta hiilarimaailmaan takaisin, jolla reissulla on käyty läpi kaikki huonotkin vaihtoehdot lävitse. 

Vaikka niin monta kertaa olen sisäistänyt päähäni että terveellinen ruokavalio on tasapainoinen, ei välttis mikään vege tartte olla saati karnivoorikaan. Nuo tuollaiset ketodieetit ovat ehkä hetken toimivia, mutta esim. Atkinsilla se oli vain yksi vaihe eikä jatkuva olotila. Sen sijaan Anni ja Fredu Sirviö vakuuttivat että ketolla voi olla miten pitkään vaan. Toivonpa vain, ettei kelleen tullut mitään ongelmia tästä, sillä ketogeeninen ruokavalio ei ole se optimaalisin eikä toimi kaikilla, kuten ei toimi minullakaan. Joillakin on terveys sillä romahtanut, mutta heistä en ole paljon kuullut, liekö siksi että harvat vievät sen äärimmilleen. Aineenvaihdunnan se todennäköisesti onnistuu hidastamaan.

Kieltämättä kyllä myönnän, että itse en ole pystynyt palaamaan täydellisesti ketoon enää ja hiilarihimo on ollut niin kova, ettei siitä kerrassaan mitään ole tullut. Se on johtanut ostamaan "ketosopivia" makeisia tuon tuostakin tai jätskiä. Ei ne lopulta olleetkaan niin ketosopivia sittenkään, kun aloin Sulamolla laskemaan makroja, kappas vain niin yhdellä lohilolla äkkiä saa hiilarit liki 20 grammaan. Itsepetosta se oli. 

No sitten totean tähän nyt, että kun aloin sallia hiilareita ja olen pyrkinyt nyt niitä hyviä hakemaan syötävikseni, niin olo on mitä rauhallisin eikä mieliteot enää heittelekään. On siis aivan hienoa todeta, että jospa sittenkin pystyisin hiilaripitoiselle mutta valikoiden tarkoin hiilarini ja samalla panostaa sellaiseen ruokaan, joka todella ravitsee. Ei mikään rasvakahvi oikeasti ravitse, saati munalatte. Rasvaa sä siitä saat, siinä kaikki. 

Olen jotenkin aina tykännyt, että joku sanelee, mitä mä syön milloinkin, mutta olen ollut sellaisissakin valmennuksissa joissa vastuu on itsellä rakentaa ruokavalio ohjeilla. Joten eihän sitä silleen tullut tehtyä lopulta ja sekoilin samaan aikaan Alku-valmennuksen parissa kun olin mennyt oikotie optimaaliin valmennukseen. Olisi siis pitänyt siinäkin vaiheessa keskittyä siihen yhteen ainoaan, mutta olin kokeilunhaluinen. Ennen sitä olin Cambridgella rajusti laihduttanut ja lähdin hakemaan syömiseen balanssia OO:sta. Olisin voinut sen paremminkin toki tehdä, sanon nyt. Mutta opin treenaamaan salilla ja jäin siihen koukkuun. 

En ole suoraan sanoen kiinnostunut mistään kitudieetistä, vaan optimaaliin pyrkivästä ruokailusta. Ja nyt sen tunnustan ja myönnän, että menneen vuoden huijasin itseäni pitkään ja sorruin tuon tuostakin hiilareihin ja himot kasvoivat koviksi. Siksi saatoin sortua vaikka millaisin määriin ja paino nousi äkkiä, suorastaan silmissä!

Nyt olen prosessissa totutella uuteen ajattelumalliin ja koostamaan itse oman syömiseni jatkossa siten kuin parhaalta tuntuu. Keskityn hyviin hiilareihin, kasviksiin siis, hyviin tärkkelyksiin (gton), lihaa enemmän myös kohtuudella ja maitotuotteita. Kevyttä lihaa ja vähemmän naudan lihaa. Kananmunia kyllä, mutta kohtuullisemmin kuin tähän asti.

Mulla vaikutti eniten tähän taannoin otetut labrakokeet joissa LDL kol oli yli viitearvon jo, eli 3,5 ja HDL kol alle viitearvon. Alatiini oli koholla sekin eli maksa-arvo. Nyt myös katsottiin crp ja tvk. Tiedän suunnilleen mitä niillä haetaan, mutta kyllä moni asia kertoo ettei terveys ole kohdallaan nyt ja mun on parempi tunnustaa että keho tarttee niitä hyviä hilareita eniten eikä rasvapoltto ole kuin hätäjärjestelmä. Eli ketoosi. Kaikkein parhaiten keho hyödyntää siis hiilareita. Ketoosi aktivoi lisämunuaisen kortisolia tuottamaan, jotta keho pärjää hiilarittomana. Siitä se virkeyden tunne tulee.

Mua nolottaa tässä vaiheessa, että lähdin uskomaan sen valheen, että ketolla voi jatkaa loputtomiin. Ei sillä voi, se on vain hätäjärjestelmä. Jos keho saa samalla kuitenkin välillä hiilareita, kun ketoilet, tämä vasta kiihdyttääkin hiilarihimot. Sen jälkeen on turha enää ketoosista puhuakaan, jos pistät hedelmiä poskeesi...

Kyllä mä olen nyt nauttinut kun oon hedelmiä saanut syödä, mutta ehkä niitäkin on syytä kohta rajoitella. Rasvaa olen rajoittanut ruokavaliosta, tosin edelleen se juusto maistuisi mutta koetan vähentää sen syöntiä. Voita on mulla kaapissa vielä joten käytän sitä, mutta enemmän kohtuudella. Kookosöljyä ja oliiviöljyä pitäis käyttää mieluummin. Ja avokadoöljyä, kun sitäkin löytyy.

Nyt mulla olis sulamo vielä käytettävissä, jotenka sitä käyttämään myös. Ihan pitääkseni kirjalla, miten paljon mä yleensä syön. 

Ajattelin että en kuitenkaan aio viljatuotteita syödä, joten teen varmaan jotain ketoleipää tai muuta gluteenitonta koetan keksiä. Mulla tekee nämä eniten vatsavaivoja ja gluteeni on muutenkin liikaa nykyään viljoissa, joten sen vuoksi en sitä enää aio käyttää. On myös opeteltava, missä kaikissa ruoissa sitä voi olla lisättynä. 

Maitotuotteita aion käyttää kohtudella ja kevyempää.

Sellaisia ajatuksia ja suunnitelmia.