Ketoosia kohti

Hieno homma, ensimmäinen päivä meni kohtuullisen hyvin. Ei minkäänlaista ongelmaa.
Ehkä aamiaisen jälkeen tuli aika pian nälkä, mutta se oli vielä aika vähärasvainen.
Tänäaamuna lisäsin lorauksen kermaa munakkaaseen ja söin tomaatin kanssa. Olipas mehevää!
Juustoraastetta kourallinen tietenkin messiin. Ja kunnon voinokare.

Luettuani tänään lisää tätä Antti Heikkilän kirjaa mieli piristyi. Opin asioita, joista en ole kuullutkaan. Mikä nostaa triglyeseridiarvot oikeasti, miksi tarvitsemme riittävästi B-vitamiinia ja foolihappoa.
Kun hiilarit minimoidaan, tarvitsen energiaa rasvasta. Muutoin ei hyvä heilu.
Todella jäi miellyttävä fiilis siitä, mitä luin.

Lääketieteelliset ovat nyt halunneet dumpata Antti Heikkilän lähinnä siksi, koska hän kyseenalaistaa nykylääketieteen ja kertoo totuuden taustoista. Nyt sitten on huuhaa-tittelin antaneet.
Siitäkin huolimatta, luotan häneen. Uskon että hänen sydämen asia on tämä työnsä.
Rohkea on ollut, koska ajattelee ja toimii vastuullisesti ja auttaa todella ihmisten ongelmien syitä eikä seurauksia. Tässä syy, miksi häneen luotan.

Tähän jatkoa jo 4. päivältä. Hyvä fiilis, eilen huomasin jo että meitsin hiilarivarastot alkoivat olla tyhjät. Oli jokseenkin nälkäinen ja vetämätönkin fiilis. Söin nälkääni sitten tietty vähähiilarista tietenkin. Katsoin Rakel Lignelin ja Antti Heikkilän yhteishaastattelun Studio55:ssä Youtubelta ja siitä sain vahvistuksen ettei alku ole suoraan helpoin vaihe.
Vanhastaan tuttu asia tuo ketoosi mulle, siinä ei mitään uutta. Nyt alkaa ketoosi kun en saa hiilareita varastoonkaan asti. Eilen hapotti jalat herkästi, mutta ei enää tänään.
Cambridgella kun olin, v. 2013, siinä kerrottiin päivä päivältä mitä fiiliksiä on heidän oppaassaan ja sekin milloin ketoosi varsinaisesti alkaa. 4-5. päivän kohdalla.
Muistan että tunsin haisevanikin juuri sille ketoosin ominaishajulle ehkä lievästi. Samaa en nyt vielä ole huomannut.
Se tietää nyt sitä että rasva alkaa palaa. Ja painokin tömähti 1,3 kg alaspäin eilisestä. :)

Täytyy nyt totutella vieläkin, koska 11 v. on viime karppauksesta. Se oli eka äärimmäinen ratkaisu elämässäni alkaa karppaamaan ja luottamus oli kova siihen, että hieno juttu.
Helppoahan se ei tietystikään ollut, koska varsinkin alkuun on hillittävä itseään ettei repsahda.
Cambridgen ene-dieetillä puolestaan totuin kyllä niukkaan ravintoon, mutta kyllä välillä kelloa tuijotti koska on iltapirtelön vuoro. Lopulta tämä dieetti päättyi siihen, ettei terveys kestänyt sitä ja vatsa ei sietänyt niitä pirtelöitä, lääkäri määräsi lopettamaan heti ne. Siitä vatsa alkoi toipumisen. Kivut oli melkoiset.
Tässä on suuri ero sellaiseen kitudieettiin se, että saan ravituksi itseni luonnollisesti ja hyvillä rasvoilla, jotka ei lääketieteen mukaan kuitenkaan ole hyviä.
Ei tarvitse käyttää keinotekoisia aineita joissa on muutenkin minimivitamiinit joukossa.
Sen lisäksi menetin pysyvästi lihaskudosta, koska elimistöni söi itseään niukkuuden johdosta.

Nyt kuitenkin oikein mielelläni lähdin taas tähän karppaukseen ja luen kaikki lainaamani Antti Heikkilän kirjat suurella mielenkiinnolla. Olisi mahtavaa päästä hänen potilaakseen vielä.
Hän osaisi varmaan ottaa kilpirauhasen vajaatoimintaanikin kantaa.

Kävin myös ravitsemusterapeutilla tuossa mutta ne mielellään kumosi kaiken kuulemani että tiede todistaa muuta, sen enempää kertomatta miten.
Se, mitä luin Heikkilän kirjoista, kumoaa taas lääketieteen ja todetaan sekin vielä, ettei kaikkea ole tutkittu ja lääketiede on hyvin kapea tieteenala, joka EI missään nimessä lähde tutkimaan "epätieteellistä" kuten vaikka niksauttamista tieteenalana. (A. Heikkilän kirjasta ravinto ja terveys).
Jos lääkkeellä tai leikkauksella ei paranna, olet toivoton tapaus lääketieteelle koska se ei osaa enempää. Eivät he ole tutkineet vaihtoehtoisia hoitoja tai ravitsemusta. Tiede on sponsoroitu tasan tarkkaan tiettyjen yhtiöiden toimesta, joiden etuja he ajavat sitten.
THL:ää myöten takana on suuret lääkefirmat ja tietyt ruokateollisuuden tehtaat.
Tästä löytyy tietoa varmasti.

Mutta omaan itseeni. Olen ylipainon kanssa taistellut koko aikuisikäni.
Jojoillut olen, laihtunut ja taas lihonnut. Välillä on ollut toivoton olokin sen kanssa.

Tänään aamiainen oli maittava munakokkeli kermalla ja juustoraasteella kera paistetun pekonisuikaleen (ei käristetyn). Tomaatti ja mustaa kahvia rinnalla. A vot!
Olipa maukas aamiainen!

Suosittelen ottamaan selvää muualtakin asioista kuin siitä, mitä sulle annetaan. Voit yllättyä!

Kommentit

Suositut tekstit