Muisteloita menneistä ja kohti uutta painonpudotusta sekä elämäntapaa
Eli päätin nyt, ensimmäisenä ajatuksena oli toki vain sokerin karsiminen pois ja huonot hiilarit, herkut. Mutta itseni tuntien tiedän, että ei se ole heti helppo homma.
Mun paranee ketoilla alkuun, sitten vasta lisäiltävä hiilareita.
Ketoosilla vain makeanhimo helpottuu. Ja se alkaa 3. päivänä aloituksesta keskimäärin.
Kehon rasva alkaa tämän jälkeen palamaan vasta.
No, mulla ei ole enää muuta vaihtoehtoa näiden vaivojeni kera.
Paino kertyy vain nykyisellä tyylilläni. En seuraa edes mitä syön. Stressaannun äkkiä.
Nyt kun oon muka yrittänyt vuosia löytää jonkun järjen tähän ruokailuun, niin olen maksanut monia kymmeniä kursseja, pystymättä keskittyä yhteenkään 100%.
Aina hoetaan kuinka pitää syödä hiilareita paljon ja rasvaa vähän.
No, mä oon todennäköisesti hiilareille herkkä. Mussutan mielelläni etenkin sokerisia tuon tuostakin sen minkä pystyn.
Nyt heitin roskiin hermostuneena Sisu ruuti- askinkin. Kai siinä sokeria oli. ÄRH! Roskiin vaan!
Taidan pakastaa hyvät ruisleivät, en tiedä. Antaisin perunatkin pois, vasta ostin nekin.
Joka tapauksessa, muhun vaikutti nyt suuresti se, kun jostain pälkähti päähän tämä aamulla, jostain ehkä luin että kuinka sokerin jättäminen ruokavaliosta on muuttanut jonkun elämää.
Muutokseen lähdin vastikään myös limujen suhteen. Pepsi max pois, sokerilla höystetty kivennäisvesi sekin. Kookosvettä oon pari tölkkiä alkanut päivässä sen sijaan juomaan.
Onhan tuokin ollut asia kerrallaan muutosta eteenpäin.
Etenkin kun epäilyttää nuo ylikansalliset brändit tätä nykyä entistä enemmän.
Mieluummin luonnollista juotavaa kuin makeustusainelitkuja tai muita tuommoisia keinotekoisia.
Jos vesi ei aina maistu, kookosvesi on hyvä vaihtoehto. Sekin on erinomainen nesteyttäjä.
Raikasta se on ja pienen mehutilkankin kera hyvää.
Mehuja en kyllä ostele nyt.
No, katsellaan huomenna taas, miten saan käyntiin harjoittelun jo, tosin oli luvassa synttärikakkua päivällä...
Täytyy alkaa myös käsin kirjoittamaan päikkyä näistä itselleni.
Fiilikset, miksi söin, miksi en...
Mun paranee ketoilla alkuun, sitten vasta lisäiltävä hiilareita.
Ketoosilla vain makeanhimo helpottuu. Ja se alkaa 3. päivänä aloituksesta keskimäärin.
Kehon rasva alkaa tämän jälkeen palamaan vasta.
No, mulla ei ole enää muuta vaihtoehtoa näiden vaivojeni kera.
Paino kertyy vain nykyisellä tyylilläni. En seuraa edes mitä syön. Stressaannun äkkiä.
Nyt kun oon muka yrittänyt vuosia löytää jonkun järjen tähän ruokailuun, niin olen maksanut monia kymmeniä kursseja, pystymättä keskittyä yhteenkään 100%.
Aina hoetaan kuinka pitää syödä hiilareita paljon ja rasvaa vähän.
No, mä oon todennäköisesti hiilareille herkkä. Mussutan mielelläni etenkin sokerisia tuon tuostakin sen minkä pystyn.
Nyt heitin roskiin hermostuneena Sisu ruuti- askinkin. Kai siinä sokeria oli. ÄRH! Roskiin vaan!
Taidan pakastaa hyvät ruisleivät, en tiedä. Antaisin perunatkin pois, vasta ostin nekin.
Joka tapauksessa, muhun vaikutti nyt suuresti se, kun jostain pälkähti päähän tämä aamulla, jostain ehkä luin että kuinka sokerin jättäminen ruokavaliosta on muuttanut jonkun elämää.
Muutokseen lähdin vastikään myös limujen suhteen. Pepsi max pois, sokerilla höystetty kivennäisvesi sekin. Kookosvettä oon pari tölkkiä alkanut päivässä sen sijaan juomaan.
Onhan tuokin ollut asia kerrallaan muutosta eteenpäin.
Etenkin kun epäilyttää nuo ylikansalliset brändit tätä nykyä entistä enemmän.
Mieluummin luonnollista juotavaa kuin makeustusainelitkuja tai muita tuommoisia keinotekoisia.
Jos vesi ei aina maistu, kookosvesi on hyvä vaihtoehto. Sekin on erinomainen nesteyttäjä.
Raikasta se on ja pienen mehutilkankin kera hyvää.
Mehuja en kyllä ostele nyt.
No, katsellaan huomenna taas, miten saan käyntiin harjoittelun jo, tosin oli luvassa synttärikakkua päivällä...
Täytyy alkaa myös käsin kirjoittamaan päikkyä näistä itselleni.
Fiilikset, miksi söin, miksi en...
Kommentit
Lähetä kommentti