Kuulumisia

Niin on taas työn kuva muuttunut kun on taas täysin eri potilaita. Ja kroppa kiittää. Ei enää lähes omatoimisia siis vaan vähän haasteellisimpia. Työn määrä kanssa aivan älytön jos enimmät jää mun vastuulle ja toinen raapii kermat päältä. :/
No sen tunsi eilen kropassaan kun suihkuteltiin vuodepotilasta, vaikka olikin helppo hoitaa oli niin monta prosessia siltikin ja hakemista, juoksemista ja pähkäilemistä kun oli haavahoitokin.
Tämän kaiken jälkeen olin aika ihmeen väsynyt, en käsittänyt mikä siinä nyt oli mutta paljon työtä. Sitä vaan ihmettelee miten se on muka raskasta mutta eilen jotenkin erityisellä tavalla tuntui kropassa. Huolestuin jo oikeasti miten voi olla näin "liekeissä" jalat ja kädet.
Kipulääkettä piti ottaa kaksi kertaa, eli yötäkin vasten.
Onneksi pahin meni ohi siinä. Kamalaa se oli.

Ruokailusta, tässä on nyt periaate että rennosti opetellaan, ei mitään tiukkapipoilua missään tapauksessa toisin kuin eräillä kokeilemillani dieeteillä (valmennuksia). Ne oli erittäin tiukkoja dieettejä ja siihen ne kaatuikin, tiesin ettei se ihan oikein ollut itseäni kohtaan.
Lähden tähän leivän mussuttajana, "leivättömän pöydän ääreen".
Mietin joka päivä, että ei tässä mitään, mä opettelen nyt tässä ja hiukan sallin pientä jos mieleni kovasti tekee. Mutta tässä on eri asenteella kuin tavallisesti oon, mietin että teen itseäni varten näin. Onko mulle hyväksi, jos syön puolikkaan pitkoa tai jäätelöä mielin määrin ja rinnalle jopa suklaapatukan? Mietin seurauksia ja syitä välillä.

En pingota. Otan nyt rauhallisesti. Tässä ei ole varsinaisesti mitään ruokavaliomallia mutta peruspilarit on selitetty ja eräs runkomalli on mutta se ei ole pakollinen sellaisena toteuttaa. Tuntuu olevankin kyllä jokseenkin sinne päin juttua, koska ruokaohjeet ovat selvästi neljälle hengelle suunnattuja.

Mietin tänään, miten mä liikkuisin. Ehkä pitempi lenkki koiran kanssa olis jees taas, hiit sen päälle. Salikin houkuttelisi ja tulostin 2 ohjelmaa salille. Mutta eilisen kipujutun takia arveluttaa tänään lähteä mitään sellaista tekemään. Jospa stressi sai kropan noin kihelmöimään?
Epäilin jo lihasreumaa ja vaikka mitä. Kipu oli todella kihelmöivää kauttaaltaan.
Toisaalta aerobista en oo hetkeen tehnyt, ehkä siitä johtui, olin maanantaina suliksessa ja sekin oli oudon rankkaa. Ihan kuin koko kroppa olis jumissa suoraan sanoen.

Ja ja...huomiseksi ruokaa..mitä mä söisin? Jaa-a...enpä nyt tiiä, tämän päivän tähteitä?

Kommentit

Suositut tekstit